Puurakentaminen

Sääsuojalla vai ilman?

Suomi on sääsuojausten luvattu maa – missään muualla ei sääsuojata rakenteilla olevia taloja yhtä paljon kuin täällä. Miksi muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa rakennetaan massiivipuisia taloja ilman sääsuojaa? Voiko olla niin, että vain Suomessa ymmärretään ja osataan rakentaa? Sataako täällä enemmän kuin missään muualla?

On totta, että sääsuoja tarvitaan, jos työn aikana sateille jää alttiiksi vettymiselle herkkiä materiaaleja, kuten kipsilevyä ja mineraalivillaa. Sääsuojaa ei kuitenkaan tarvita silloin, kun runko rakennetaan massiivipuisesta CLT:stä.

Massiiivipuu ei ime kapillaarisesti kosteutta samalla tavalla kuin esimerkiksi perinteinen betonielementti, vaan puun solukko itsessään hidastaa imeytymistä. Kastuessaan puun pinta ”turpoaa” hieman, tiivistäen pintaa ja hidastaen imeytymistä. Pinnan kuivuttua puu palautuu muotoonsa. Tämä tunnetaan puun elämisenä ja on yleisesti tunnettu ja hyväksytty asia. Pihkaiset puulajit, kuten kuusi, joka on CLT-elementin tyypillisin puulaji, kestävät kosteutta erittäin hyvin.

Raaseporin Energia Oy:n uusi pääkonttori rakennettiin ilman sääsuojaa.

Raaseporin Energia Oy:n uusi pääkonttori rakennettiin ilman sääsuojaa.

Sääsuojattomuus ei tarkoita huolettomuutta. Sääsuojaton rakentaminen vaatii aina erityistä huolellisuutta, erityisesti rakennedetaljiikan ja työmaa-aikataulun suhteen. On hyvä kuitenkin huomata, että nimenomaan massiivipuu ei tarvitse sääsuojaa. Rankarakentamisessa, jossa puunrunko sisältää tyypillisesti mineraalivillaa, höyrynsulkumuovia ja kipsilevyjä, tilanne on toinen. Näitä tuotteita en itse kastelisi rakentamisen aikana.

Miksi ei sitten laitettaisi varmuuden vuoksi sääsuojaa? Tyypillisesti suoja on sen verran isompi, että rakennusmateriaalien välivarastointi ja purku voidaan tehdä teltan alla. Ja onhan sääsuojan alla mukava tehdä töitä. Rakentamisessa haetaan kuitenkin usein sitä edullisinta tapaa toteuttaa hanke. Sääsuojan rakentaminen ja purku kerrostalo- tai vaikka päiväkotityömaalle vie hyvinkin kaksi, kolme kuukautta. Huomattavaa on myös, että vastaavassa ajassa asennamme massiivipuurungon säältä suojaan.  

Me Puurakentajat teemme aivan yhtä hyvän talon sääsuojalla tai ilman. Ilman suojaa se vain syntyy hieman edullisemmin ja nopeammin.

Mikko Leino
Puurakentajat Group Oy

Mikko_blogi-.jpg

Massiivipuurakentaminen tekee nyt lopullista läpimurtoaan

Puurakentajat Group Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leino

Puurakentajat Group Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leino

Puurakentajana joudun usein vastaamaan erilaisiin betonirakentamisen ja massiivipuurakentamisen hintavertailuihin. Ympäristön näkökulmasta vertailu on turhaa. Sementtipohjaisten tuotteiden hiilijalanjälki on niin mittava, ettei niitä enää voida pitää tulevaisuuden rakennusmateriaaleina. Jos vertailuun kuitenkin lähdetään, tulee ottaa huomioon paljon muitakin asioita kuin raakamateriaalin kuutiohinta.

Yhden puuelementtirekan kuormalla pystytään tuottamaan jopa 250m2 valmista, suoraa seinäpintaa. Sitä ei tarvitse eristää, ylitasoittaa, oikaista, pohja-, väli- eikä pintamaalata. Jokin pintakäsittely, kuten kuultovahaus usein halutaan tehdä sisäpuolelle ja ulkopuolelle julkisivupanelointi tai vastaava. Työvaiheiden lukumäärä on siis huomattavasti pienempi, mikä myös näkyy hinnassa. Elementtien keveys vaikuttaa siihen, että vallitsevalla rakennustavalla vastaava toimitusmäärä per rekka on noin 40-60m2 valmista seinää.

Koko rakennusprosessin logistiikkaa laskettaessa päästään CLT-suurelementeillä noin 10-20 %:iin tavallisesta. Myös tässä mielessä massiivipuurakentaminen on ympäristöystävällisempää ja kustannustehokkaampaa eikä esim. täydennysrakentamisessa rasita asuinaluetta.

Kustannusvertailuun tulisi tuoda massiivipuurakentamisessa oma end-to-end -ajattelu, ja tiedostaa että suurten rakennusliikkeiden prosessit ovat luotu betonirakentamista varten, mikä on täysin ymmärrettävää.

Betoniakin tarvitaan, mutta pääasiallisena ratkaisuna se ei ole kestävä. Vaikea nähdä miten päästöjä aiheuttava betoni- ja sementtiteollisuus voisi enää pitkään olla keskeisessä asemassa. Tällä hetkellä vielä betonirakentaminen on syvälle juurtunutta. Kestää aikansa ennen kuin laiva kääntyy.

Ilmaston kannalta puun valinta rakennusmateriaaliksi on aina perusteltua. Puurakentaminen myös välillisesti kannustaa metsätoimijoita kasvattamaan kärsivällisesti kunnon tukkipuuta, mikä johtaa hiilen varastoitumiseen ja monimuotoisempiin metsiin. Kypsemmissä metsissä lajeilla on aikaa asettua.

Kaikki keskeisimmät moderniin puurakentamiseen liittyvät myytit on jo purettu. Massiivipuu on todettu paloturvalliseksi, ympäristöystävälliseksi sekä nykyään kokonaiskustannuksiltaan toisinaan jopa edullisemmaksi kuin muut. Suurta etua on myös puun rauhoittavista vaikutuksista ja terveellisyydestä, miksi se sopii niin hyvin esimerkiksi kouluihin ja päiväkoteihin. Erityisesti nuoret haluavat kyselyjen mukaan asua puurakennuksissa. Rakennusalan on pystyttävä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja tarpeisiin.

Asiantuntija- ja faktalähteitä:

www.luke.fi/blogi/puurakentamisen-ilmastovaikutusten-analyysissa-pitaa-menna-metsaan/

yle.fi/uutiset/3-10956043

smy.fi/artikkeli/nuorten-mielipide-selvitettiin-suomalaisten-sydan-sykkii-puutaloille-myos-tulevaisuudessa

 

FI
EN